Tiivis joukkuepeli toi Hongalle mestaruuden

6.4.2003 ”Vaikeuksien kautta voittoon” näyttää olevan teema espoolaisjoukkue Hongalle. Honka korvasi neljännessä finaalissa loukkaantuneen Dan Crossin tasaisella joukkuepanoksella ja varmisti kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruutensa kakkosviisikolla. Honka voitti sunnuntaina 3.623 katsojan edessä Joensuun Katajan lukemin 79-66 ja pääsi juhlimaan mestaruutta otteluvoitoin 3-1.

- Mahtava fiilis, huusi Hongan kapteeni Markus Hemdahl ottelun ratkettua kultainen mitali kaulassaan.

Hongan riemu oli aitoa ja ansaittua. Joukkue teki laajalla rintamalla töitä mestaruutensa eteen ja myös onnistujien lista oli pitkä.

- Kaverit olivat aivan uskomattomia; Marcus (Grant), Heikki (Zitting) ja Make (Markus Hemdahl), joka lähes kuukauden poissaolon jälkeen tuli ratkaisemaan kahteen viimeiseen peliin, iloitsi Olli Nikitin, joka kuului Hongan ratkaisumiehiin itsekin.

- Joukkueen voitto tämä oli. Meillä ei ollut yhtään tähteä. Nuoria kavereita, jotka ovat kasvaneet pelaajiksi kauden aikana, jatkoi Hemdahl.

Napakymppiin osuivat sekä Hemdahl että Nikitin lausunnoillaan. Sunnuntaina voiton vei laajempi materiaali ja tiivis, kurinalainen joukkuetyöskentely.

Historia toisti Hongan osalta itseään. Viime vuonna Honka menetti viidennessä ja ratkaisevassa finaaliottelussa amerikanpunsa Damian Owensin ottelun alkuminuuteilla, kun miehen akillesjänne petti. Sunnuntaina koettiin déjà vu –ilmiö, kun Dan Cross joutui jättämään pelin kesken yhdeksän minuutin kohdalla takareiden revähdyksen vuoksi.

Honka käänsi tilanteen edukseen. Crossin loukkaantuessa espoolaiset olivat 16-20-tappioasemassa. Honka aloitti toisen neljänneksen viisikolla, jossa aloituksen miehistä oli ruodussa ainoastaan Marcus Grant. Muutama minuutti meni honkalaisilta hapuillessa ja Kataja johti parhaimmillaan kuudella pisteellä (25-19). Sitten alkoi kuitenkin tapahtua. Ensin Honka sai apuja herätykseensä Clifton Jonesin kolmannen virheen muodossa. Kataja-luotsi Timo Heinonen otti Jonesin vaihtoon. Honka vei Jonesin penkillä istumat kaksi minuuttia 7-0 ja siirtyi hetkeä myöhemmin Heikki Zittingin onnistuneella kolmosella 29-27-johtoon. Honka intoutui esittämään tasapainoisinta hyökkäyspeliään pudotuspeleissä. Pallo liikkui mieheltä toiselle ja joukkueen pelistä huokui peli-ilo.

- Crossin loukkaannuttua Honka alkoi pelata sillä permanentilla, jolla se pelasi paljon kauden aikana. Yhtäkkiä kentällä oli viisi vaarallista kaveria. Aiemmissa peleissä Hongan hyökkäys oli 2-3 miehen show´ta. Yllättävän laajalla materiaalilla he pystyivät pelaamaan, siitä kaikki kunnia heille, onnitteli Katajan kapteeni Jukka Toijala mestareita.

”Olen kiikkustuolissa, kun tämä hopea maistuu hyvälle”

Katajan oma hyökkäyspeli oli täydellisessä ruosteessa Hongan repiessä eroa. Puoliajalle mentiin kahden Aki Ulanderin peräkkäisen korin ja Grantin kolmosen turvin Hongan 41-33-johdossa.

Toisella puoliajalla kotijoukkueen tahti vain kiihtyi. Joukkue aloitti viisikolla, jossa olivat vaihtomiehet Jukka Hemdahl, Juuso Lehtimäki, Nikitin ja Ulander sekä aloitusviisikon Grant. Yhdistettynä toisen jakson viimeisiin minuutteihin Kataja taapersi kuusi ja puoli minuuttia ilman pelitilannekoria. Honka taas sai niitä senkin edestä. Lehtimäki avasi pelin kolmannella neljänneksellä upottamalla hyppyheiton. Sitä seurasivat Nikitinin ja Jukka Hemdahlin kolmoset sekä Grantin onnistuneet kaksi koria ja vapaaheitto. Jakson ensimmäiset neljä minuuttia menivät kotijoukkueelle 13-2 ja Honka pääsi peräti 19 pisteen johtoon (54-35).

Kataja tuli vielä takaisin kahdella 7-0-rykäisyllään. Se siirtyi kolmannen jakson puolivälissä 2-3-paikkaan, joka tuotti aluksi vaikeuksia Hongalle. Honka menetti pari kertaa peräkkäin pallon, jonka lisäksi hyökkäyspäässä joukkue sortui hätäisiin ratkaisuihin. Päätösjaksolle lähdettäessä ero oli kutistunut yhdeksään pisteeseen (58-49).

Ottelun yhden ratkaisukoreista väänsi heti viimeisen neljänneksen alkajaisiksi Markus Hemdahl. Hän vei vahvasti loppuun asti korinalustilanteen, jossa Katajan Jones sai viidennen virheensä. Hemdahl oli korin jälkeen kuin tulta ja tappuraa. Kapteenin asenne tarttui muihin ja se näkyi kentällä.

Kataja jatkoi uskollisesti paikkapuolustustaan, jonka avulla Honka pääsi pelaamaan pitkiä hyökkäyksiä, ja arvokkaita sekunteja kului. Ottelun ehdottomat ratkaisut syntyivät hyökkäyslevypalloilla, joita Honka kävi hakemassa pitkien hyökkäyksiensä päätteeksi. Vuoroin asialla olivat Ulander, Nikitin ja useampaan otteeseen Zitting. Hyökkäyslevyreiden ansiosta Kataja ei saanut mahdollisuuksia kaventaa eroa, vaan joutui seuraamaan minuuttitolkulla puolustusasemissa, kun Honka hyökkäsi kerta toisensa perään.

- Paikan vaihtaminen miespuolustukseen kävi monta kertaa mielessä. Kun katsoin kuinka väsyneitä pelaajamme olivat, en nähnyt mahdollisuuksia siihen, että lähtisimme ravaamaan mies miestä vastaan Hongan kintereillä, selvitti Katajan valmentaja Heinonen.

- Paikassa sulkeminen ei onnistunut. Zitting kävi hakemassa pari todella kovaa ”ribaria” peräkkäin, harmitteli Toijala.

Sekä Heinosen että Toijalan mielet olivat luonnollisesti maassa ottelun jälkeen.

- Tosiasia on se, että hopea hävitään. Viime vuonna pronssin voittamisen jälkeen oli huomattavasti paremmat tunnelmat, Toijala kuvaili tuntojaan.

Heinonen meni lausunnoissaan astetta pidemmälle.

- Hävisimme tämän ottelusarjan kotona. Meillä oli kaksi mahdollisuutta voittaa. Ryssittiin. Olen äärimmäisen huono häviäjä. Olen vietävän pahoillani sekä omasta että joukkueen sekä joensuulaisen korisyleisön puolesta. Olen varmasti kiikkustuolissa, kun tämä hopea tuntuu hyvältä. Nyt en ainakaan saa revittyä tästä mitään hyvää.

Juhlat ensin, leikkausjonoon sitten

Hongan kaikki yhdeksän kentällä käynyttä pelaaja pääsivät pisteiden makuun. Eniten niitä tehtaili Grant, joka heilutti korisukkaa 20 pisteen edestä. Zitting nosteli 12, Nikitin 11 ja Markus Hemdahl sekä Shawn Huff yhdeksän pistettä mieheen.

- Kukapa olisi uskonut ennen kautta, että Honka on tässä tilanteessa kauden jälkeen. Uskomattomalla tavalla nuoret kundit ovat kasvaneet pelaajiksi. En voi olla korostamatta valmentajan roolia, joka on ollut merkittävä, kehui Markus Hemdahl joukkueen montenegrolaisvalmentajaa Mihajlo Pavicevicia.

- Tässä joukkueessa on sellaisia kavereita, jotka todella haluavat voittaa, kiitteli puolestaan Zitting.

Tuo voitontahto näkyi puolustuksen pitävyytenä ja siihen sitoutumisena. Siitä hyvänä esimerkkinä Grantin täysi päivätyö Jukka Toijalan pimentäjänä. Grant piti Toijalan ilman pelitilannekoria lähes koko ottelun. Toijala onnistui ensimmäisen kerran vasta 40 sekuntia ennen päätössummeria. Vaikka Katajan Andre Foreman nousikin 22 pisteellään kentän korikuninkaaksi, oli hänenkin jokainen pisteensä työn ja tuskan takana.

Yksi LänsiAuto Areenan jännittyneimmistä katsojista oli varvasvamman vuoksi sivussa ollut maajoukkuetakamies Maurizio Pratesi. SM-kullastaan hän otti kaiken ilon irti.

- Ei se mitään, vaikka en pelannutkaan. Tämä tuntuu niin hyvältä kahden Saksan hopeamitalin jälkeen. Kun tulin Suomeen, asetin kullan itselleni tavoitteeksi, vaikken sitä ääneen sanonutkaan. Nyt on tavoite täyttynyt ja ensi kaudeksi suuntaan varmastikin takaisin ulkomaille.

Pratesi myönsi kuitenkin olleen kuin tulisilla hiilillä läpi ottelun.

- Toivottavasti en enää koskaan joudu siviilit päällä seuraamaan tällaista peliä. Se oli täyttä helvettiä. Katsomon puolella jännittää niin paljon enemmän kuin kentällä.

Pratesilla on edessään uran ensimmäiset kultajuhlat, jonka jälkeen kutsuu leikkauspöytä. Hänen selkänsä operoidaan viikon kuluttua. Puukkoa saa maistaa myös Markus Hemdahl, jolla on edessään nilkkaleikkaus. Kahdessa viimeisessä finaalissa ratkaisuroolissa olleen Hemdahlin nilkasta on nivelside ja nivelkapseleita pahasti revennyt.

- Onneksi jalka kesti pelaamisen. Nyt on aikaa levätä ja koota itseään, päätti Hemdahl ja painui joukkueensa juhlahumuun.