29.10.2010 Taiteilija Juhana Blomstedtin (1937–2010) viimeiseksi työksi jäänyt Vapaaheitto-niminen veistos näki päivänvalon perjantaina Helsingin Munkkiniemessä. Urheilu- ja erityisesti koripallokulttuuria huokuvan teoksen paljasti Helsingin liikuntajohtaja, ex-maajoukkuepelaaja ja ToPo-legenda Anssi Rauramo.
Vapaaheitto-patsaan paljastustilaisuus keräsi satoja oppilaita ja koripallonystäviä paikalle perjantaina Munkkiniemessä.
Koria kohti suuntautuvaa kaarta kuvaavaa Vapaaheittoa olivat ihastelemassa mm. ToPo-legenda Anssi Rauramo (etualalla) ja ToPoa nykyisin edustava maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä (taka-alalla). Kuvat: Matti Siukosaari & Lauri Ilomäki.
Vapaaheitto-veistos sijaitsee Munkkiniemen yhteiskoulun nurmialueella.
Nimensä veistos on saanut koripallon liikerataa kuvaavasta kaaresta, ja se nousee lähes kuuden metrin korkeuteen. Veistoksen kärki päättyy 3.05 metrin korkeuteen, joka vastaa korirenkaan korkeutta kentän pinnasta. Veistos on toteutettu corten-teräksestä, ja se on valaistu neljällä maahan upotettavalla valaisimella.
Veistoksen tarkoituksena on vaalia urheilu- ja koripallokulttuuria Munkkiniemessä ja Helsingissä. Munkkiniemen yhteiskoulu ja koripalloseura Torpan Pojat ovat yhdessä tehneet lajia tunnetuksi ja kohottaneet paikkakunnan mainetta koko maassa. Veistos nousi myös koko lajin valtakunnalliseksi kunnianosoitukseksi.
Innokkaana koripalloilijanakin tunnettu Juhana Blomstedt oli maamme johtavia klassisen modernismin edustajia, jonka taiteelle on ominaista ilmaisun tiiviys ja ajatuksen selkeys. Blomstedt oli kiinnostunut havaitsemisen lainalaisuuksista ja geometristen muotojen moniselitteisyydestä, mikä näkyy taidekriitikko Timo Valjakan mukaan myös Vapaaheitto-veistoksessa.
- Ajateltua korirengasta kohti suuntautuva ja kapeneva teräsmuoto ei kuvaa yhtä yksittäistä vapaaheittoa vaan satoja sellaisia. Kyse on jokaista kunnianhimoista koripalloilijaa ja taiteilijaa yhdistävästä asiasta, pyrkimyksestä mahdollisimman tarkkaan ja puhtaaseen suoritukseen, Valjakka kuvailee.
Veistosidean isä Tom Hynninen kertoo koripalloinnostuksen alkaneen Munkkiniemessä vuonna 1948, kun Munkkiniemen yhteiskoulua käyvät pojat pystyttivät vanhan vedenpumppaamon lähelle omatekoisen koripallotelineen. Myöhemmin pojat liittyivät Torpan Poikiin, ja helsinkiläisen koripalloseuran voittokulku Suomessa ja maailmalla alkoi.
Torpan Poikien pelaajista monet pelasivat myös Munkkiniemen yhteiskoulun riveissä, ja 1960-luvulla Munkkiniemen yhteiskoulu voittikin peräkkäin neljä oppikoulujen Suomen mestaruutta ja myös Pohjoismaiden oppikoulujen mestaruuden. 1970-luvulla koulun poikien ykkösjoukkue sijoittui hopealle oppikoulujen Euroopan mestaruusturnauksessa. Pojat valmensi voittoon Pentti Nohynek, joka oli jo vuosikausia tehnyt järjestelmällistä työtä munkkiniemeläisen koripalloilun hyväksi.
Vapaaheitto-veiston julkaisu suoritettiin Munkkiniemessä satojen koulun oppilaiden, koripallojunioreiden, munkkalaisten ja Munkkiniemen Yhteiskoulun senioreiden läsnä ollessa. Nykyisistä ToPo-pelaajista julkistustilaisuudessa oli mm. Suomen maajoukkuekapteeni Hanno Möttölä.
Veistoksen kustannukset hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja hankkeen suojelijana on toiminut Munkkiniemen säätiö. Veistos luovutettiin paljastuksen yhteydessä Munkkiniemen yhteiskoululle.
Suomen 16-vuotiaiden poikien maajoukkue sai maistaa jatkoaikavoiton makeutta, kun Bassano Del Grappan turnauksessa Sudenpennut päihitti Tshekin jatkoajan jälkeen 85-84 (33-30, 73-73). Sekä varsinaisella peliajalla että jatkoajalla ratkaisevat korit teki Joseph Tala.
Suomen 18-vuotiaiden poikien maajoukkue jatkoi B-divisioonan EM-urakkaansa Romanian Pitestissä tiukalla kamppailulla Tšekkiä vastaan. Kolmas lohkopeli tarjosi jälleen tasaisen ottelun, jossa Suomi johti kolmannella jaksolla jo kahdeksalla pisteellä – mutta lopulta Tšekki vei voiton lukemin 84–75.
Suomen 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue kohtasi nuorten olympiafestivaalin päätöspelissä Slovenian. Hyvän ensimmäisen puoliajan jälkeen Slovenia kiri voittoon luvuin 63–52. Tulos sinetöi Sudenpentujen lopulliseksi sijoitukseksi kuudennen.
Suomen U16-poikien maajoukkue haastoi ikäluokkansa viime kesän EM-kisoissa neljänneksi sijoittuneen Kreikan ennakkoluulottomasti kolmannen jakson alkuun asti, kunnes Kreikka nosti puolustuksensa intensiteetin aivan uudelle tasolle ja juoksi karkumatkalle pistein 91-56 (44-37).
Suomen 18-vuotiaiden poikien maajoukkue kohtasi B-divisioonan EM-kisojen toisessa ottelussaan Sveitsin. Tasainen kamppailu ratkesi päätösjaksolla, kun Sveitsi käänsi ottelun edukseen lukemin 79–70. Tulos jättää Suomen kovan paikan eteen lohkon jatkoasetelmissa.
Miesten universiadijoukkue päätti Rein-Ruhrin kesäuniversiadit hymy huulillaan kukistamalla turnauksen päätösottelussaan Romanian selkein lukemin 77–57 (42–33). Suomen sijoitus universiadeissa oli lopulta seitsemäs.
Saksassa pidettävät kesäuniversiadit päättyivät Suomen naisten universiadijoukkueen osalta 8. sijaan. Tshekki onnistui vetämään päätösottelussa pidemmän korren loppunumeroin 60-70 (36-20).
Korisliiga-konkari, pelintekijä Tuomas Hirvonen jatkaa uraansa Kotkassa. 29-vuotias Hirvonen siirtyy KTP-Basketiin kaksivuotisella sopimuksella Kataja-Basketista.
Viimeisen kymmenen vuoden EM-kisoissa kiusaajan roolissa kunnostautunut ja Susijengistä Jyväskylän (8.8.) ja Espoon (11.8.) maaotteluissa mittaa ottava Belgia on nimennyt 17 pelaajaa alkavan kesän EM-kisaleiritykseen.
Suomen miesten universiadijoukkue sai kehnon alun torstaiseen sijoitusotteluunsa Tshekkiä vastaan ja joutui pyristelemään ottelun loppuun asti altavastaajan asemassa. Viimeisillä minuuteilla Suomi kävi vielä pisteen päässä, mutta joutui poistumaan kentältä 65–74 (32–38) -tappio niskassaan.