Matthew Gibsonille kahden vuoden toimintakielto dopingrikkeestä

4.5.2010 Suomen Koripalloliitto on langettanut Lappeenrannan NMKY:n entiselle amerikkalaispelaajalle Matthew Gibsonille kahden vuoden toimintakiellon. Gibson antoi positiivisen, nandrolonin aineenvaihduntatuotetta sisältäneen, dopingnäytteen 13. tammikuuta pelatussa Korisliigan ottelussa Kauhajoen Karhu – Lappeenrannan NMKY.

Nandroloni luokitellaan anabolisiin steroideihin.

Gibson luopui Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n käsittelyn yhteydessä oikeudestaan B-näytteen analysointiin. Antidopingtoimikunnan valvontalautakunta totesi Gibsonin tapauksen dopingrikkeeksi 6.4.2010, jonka jälkeen tapaus siirtyi Koripalloliiton käsittelyyn.

Koripalloliiton päätöksen teki sääntö- ja kurinpitoyksikkö, jonka toimivallan puitteissa Gibsonille määrätty kahden vuoden toimintakielto on kovin mahdollinen rangaistus. Kahden vuoden toimintakielto oli myös ADT:n suositusrangaistus, kun kyseessä oli urheilijan ensimmäinen dopingrike. ADT asetti Gibsonin väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 4.3.2010. Näin ollen Koripalloliiton langettama toimintakielto päättyy 3.3.2012.

Toimintakiellossa oleva henkilö ei saa osallistua liiton, alueen tai seuran toimintaan. Toimintakielto sisältää aina myös kilpailukiellon.

Kauhajoen Karhu voitti 13. tammikuuta pelatun ottelun Lappeenrantaa vastaan tuloksella 87-81. Koska LrNMKY hävisi ottelun, jää lopputulos Koripalloliiton sääntöjen mukaan voimaan. Koripalloliiton kilpailusääntöjen mukaan dopingrikkeeseen syyllistynyttä ja siten edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi ottelu tuloksella 0-40 vain, mikäli joukkue voittaa kyseisen ottelun.

Matthew Gibson loukkaantui liigaottelussa 22.1., kun hänen kyynärluunsa ja ranteensa murtuivat. Gibsonin kausi päättyi kyseisiin vammoihin.

Koripallo kymmenen testatuimman lajin joukossa

- Gibsonin tapaus on vakava ja valitettava, mutta toisaalta olemme tyytyväisiä dopingtestauksen tehokkuuteen. Urheilija on aina viime kädessä itse vastuussa elimistöönsä joutuvista aineista ja vääriä aineita käyttävien pitääkin jäädä kiinni, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Kenneth Lindholm.

Dopingrikkeet ovat koripallossa erittäin harvinaisia. Edellisen kymmenen vuoden aikana, vuosina 2000-09, koripalloilijoihin kohdistettiin Suomessa kaikkiaan 703 dopingtestiä. Positiivisia tapauksia kirjattiin kolme, joissa kaikissa oli kyse yhdysvaltalaispelaajien antamista dopingnäytteistä, jotka sisälsivät kannabiksen aineenvaihduntatuotteita. Vuoden 2009 lajikohtaisessa testaustilastossa koripallo oli sijalla kahdeksan suoritettujen dopingtestien määrässä.

- Tämä tuorein tapaus vain alleviivaa sitä, että Koripalloliiton viime vuosina suorittamat toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, jatkaa Lindholm viitaten ”Heads Up!” –koulutusohjelmaan.

Koripalloliitto on syksystä 2008 lähtien järjestänyt ulkomaalaispelaajille kohdistettua ”Heads Up!” -koulutusohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on toisaalta perehdyttää ulkomaalaispelaajat etukäteen Suomessa odotettavissa oleviin, heille uusiin asioihin ja toisaalta informoida heitä dopingvalvonnasta ja dopingtestien suoritustavasta.

Tilaisuuksissa on ensimmäisen osion pitänyt jo pitkään Suomessa asunut ja sekä pelaajana että valmentajana toiminut Bernard Harris (Get In the Game ry). Jälkimmäisen osion on käyttänyt ADT omaan tietoiskuunsa.

Koripalloliitto järjesti sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 neljä Heads Up! –koulutusta. Jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti Koripalloliitto järjestää tilaisuuksia tulevalla pelikaudella 2010-11 kaikkiaan 12. Osallistujajoukkoa laajennetaan siten, että koulutuksiin osallistuvat kaikkien Korisliigan joukkueiden kaikki pelaajat, valmentajat ja myös seurajohto. Asiasisältöä laajennetaan käsittelemään aikaisempien aiheiden lisäksi myös muun muassa verotus- ja vakuutusasioita sekä ulkomaalaisten työlupia koskevaa neuvontaa.