19.6.2025 12:00 Viidesti Korisliigan parhaaksi erotuomariksi valittu Ville Selkee, 33, keskittyy jatkossa perhe-elämään ja työuraansa. Päätös lopettamisesta on kypsynyt nokialaislähtöisen Selkeen takaraivossa muutaman viime kauden ajan.
Kauhajoella pelattu Korisliigan neljäs finaali jäi Selkeen uran viimeiseksi. Kuva: Samira Lee
Pitkän harkinnan jälkeen suomalainen huippuerotuomari Ville Selkee on päättänyt ripustaa pillin naulaan. Päätös ei syntynyt hetken mielijohteesta, vaan monien vuosien sisäisestä prosessista. Alitajunta oli tehnyt työtä jo pitkään ennen kuin Selkee viime kauden päätteeksi kertoi päätöksestään kollegoilleen.
Selkee kertoi päätöksestään kesän alussa erotuomarikollegoilleen kirjeellä. Hän kertoo, että päätös erotuomarikollegojen keskuudessa aiheutti reaktioita laidasta laitaan: osa ei ollut yllättynyt, mutta toisille tieto lopettamisesta oli puolestaan todella kova yllätys.
- Uskallan sanoa, että elän omaa itselleni antamaa lupausta todeksi – lopetan oman urani huipulla – elämän realiteeteille rehellisenä - ennen kuin tekemiseni taantuminen kentällä on alkanut. En halua jättää itsestäni Korisliiga-ympyröissä sellaista kuvaa, että jäin vain ”hengaamaan”, jos en pysty antamaan itsestäni ihan kaikkea pelille. All in tai sitten out, Selkee kertoo.
Selkee viittaa realiteeteilla työhönsä ruotsalaisen pörssiyhtiön talousosaston veroasiantuntijana – ja vielä enemmän sanojensa mukaan tärkeimpään rooliinsa tuoreena, vajaan vuoden ikäisen pojan isänä.
Selkee kirjaimellisesti kasvoi koripallokentällä. Konttausikäisestä lähtien hän seurasi isän ja äidin joukkueiden harjoituksia kentän reunalla Feeniksissä ja Nokian palloiluhallilla.
Selkee pelasi ala-asteen alusta lukion loppuun - tosin erotuomaroinnin hän oli aloittanut siinä pelaamisen sivussa jo 15-vuotiaana, heti kun liiton silloiset säännöt sen sallivat. Myöhemmin äidistä Kati Nynäsistä tuli Koripalloliiton erotuomaripäällikkö.
- Erotuomarointi oli jostain syystä kiehtonut minua ihan pikkusällistä lähtien ja äidin erotuomariuran seuraaminen lähietäisyydeltä vahvisti tunnetta entisestään. Kun armeija ja aikuisuus alkoivat, pelaaminen jäi ja siirryin täysin erotuomarin polulle, Selkee kertoo.
Selkee myöntää, että 2011 käynnistyneen Korisliiga-erotuomariuran alkuvuodet olivat haipakkaa. Pelimäärät olivat kovia, ja kansainvälisten pelien alettua muutamaa vuotta myöhemmin, määrät kasvoivat entisestään.
- Vain pieni joukko ymmärtää, että erotuomarin työ on muutakin kuin se kahden tunnin näyteikkuna, kun peli pelataan. Kokonaiskuva on täysin toinen. Erotuomareilla ei ole kotipelejä, vaan jokainen peli on reissupeli. Fyysisestä ja henkisestä kunnosta on pidettävä hyvää huolta, vaikka palautumiseen jäävä aika on usein vähissä, sillä meillä on joko opiskelut tai siviilityöt, ja perheet, erotuomaroinnin ohessa. Erotuomarointiin liittyvä ajatustyö ei lopu päätösvihellyksen, vaan pikemminkin se työ vasta alkaa siitä, Selkee taustoittaa.
- Jollain tavalla jatkuvasti kelaat alitajunnassa edellistä peliä tai mietit jo tulevaa. Opiskelet videolta omia ja muiden erotuomareiden pelejä, scouttaat pelaajia ja joukkueita. Pelitapahtumien ulkopuolella tapahtuu paljon.
Vuonna 2019 Selkee oli päättänyt laittaa panokset keskelle ja keskittyä pelkästään huippuerotuomariuraansa. Takana oli vajaa vuosikymmen Korisliiga-ympyröissä sekä tuoreemmat kokemukset nuorten MM-kisoista sekä orastava nousu Mestarien liigassa kasvavien FIBA-ottelumäärien myötä.
Selkee marssi esimiehensä luokse ja kertoi suunnitelmistaan lopettaa työnsä Verohallinnossa.
- Voinee sanoa, ettei esihenkilöni ollut mikään suurin urheiluihminen ja hän ihmetteli suuresti päätöstäni, ja tyrmäsi sen. Hän sai minut jatkamaan kaksoisuraani, mutta entistä enemmin koripallon ehdoilla.
Selkee visioi, että kovalla työllä ja täydellä heittäytymisellä tuolloin yhdeksän vuoden päässä siintäneet olympialaiset 2028 voisivat olla mahdolliset. Hän kuului FIBA:n papereissa siihen porukkaan, josta alettiin valmentaa potentiaaleja aina tuleviin olympialaisiin saakka.
- Entä voisiko Euroliiga ja oranssit paidat olla todellisuutta joku päivä? Haaveilua ja visiointia tahditti se, että kyseisen kauden aikana alkoi tosiaan tuntua siltä, että olin hiljalleen saamassa jalansijaa BCL-rosterissa, ja samalla aloin ymmärtää, kolmannen vilkkaan FIBA-kauden myötä, mitä kaikkea huipulle pääseminen ja siellä menestyminen aidosti vaatisi. Unelmointi sai lisää vettä myllyyn, kun helmikuussa 2020 sain puhelun, jossa kerrottiin, että minut oli nimetty naisten olympiakarsintaturnaukseen Belgradiin.
Sitten maailma mullistui. Maaliskuussa 2020 koronapandemia sulki moottoriteistä lähtien kaikki. Koriskaudet päättyivät ympäri maailman. Ei ollut pelejä, ei tarvetta erotuomareille. Veroihin korona ei iskenyt, vaan töitä riitti sillä saralla entiseen malliin.
Esihenkilön tietämättömyys oli tietyllä tapaa Selkeen kohdalla jälkeen katsottuna onni.
- Koronan takia pelattiin tyhjille katsomoille. Europeleissä yksi pelireissu veikin aiemman parin päivän sijasta melkein viikon kaikkien muodollisuuksien takia. Realiteetit matkustamisen suhteen alkoivat siinä tulla vastaan.
Lopulta Belgradin turnaus jäi kokematta. Koronapandemia ei hellittänyt otettaan.
- Koronan jyllätessä hahmotin melko pian, että oli oltava realisti ja tehtävä valintoja. Ei voinut vain odottaa, sillä elämä jatkui olosuhteista huolimatta. Samaan aikaan siviilitöissäkin tarjottiin mahdollisuutta isompiin vastuisiin. FIBA:n kanssa puolestaan pelasin aikaa ja uskottelin aluksi, että koronan hellittäessä voisin palata samaan tilanteeseen ja asemaan kuin mihin olin ennen koronaa jäänyt, mutta äkkiä tulin huomanneeksi, että juna oli mennyt eteenpäin, mutta minä en - omasta valinnastani, mutta realiteettien pakottamana - ollut enää kyydissä.
Keväällä 2022 Selkee oli siirtynyt nykyisen työnantajansa leipiin. Samalla hän huomasi, että ura kansainvälisenä erotuomarina veteli viimeisiään. Visiot, jotka aiemmin olivat kirittäneet eteenpäin, muuttuivat hiljalleen henkiseksi taakaksi.
- En nähnyt enää sellaista optiota, jossa tasapainoinen perhe-elämä, kunnianhimoinen työura ja nousujohteinen kansainvälinen erotuomaripolku yhdistyisivät. Olin luvannut itselleni jo vuosia sitten, etten jäisi kansainvälisiin ympyröihin vain hengaamaan, vaan olisin mukana niin kauan, kun minulla on mahdollisuus päästä siellä eteenpäin.
Lopulta kun maaliskuussa 2023 viimeiseksi jäänyt FIBA-ottelu, naisten Euroliigan voittaja etenee pudotuspeleihin -ottelu Puolan Polkowicessa oli ohi, Selkeen olo oli kepeä, onnellinen. Paluulentoa odotellessa kyyneleet puskivat silmiin.
- Urapolku, josta olin haaveillut ainakin teini-ikäisestä lähtien - lamonicoita, jungebrandeja ja mitjanoja Euroliigassa ja arvokisoissa seuraten - oli tullut päätökseen. Lopetin omin ehdoin, elämän realiteeteille rehtinä, mutta samalla tiedostin, että potentiaalia jäi piippuun ja kortteja kääntämättä. Olin kuitenkin löytänyt sisäisen rauhani päätöksen suhteen, ja se rauha on säilynyt.
Selkee myöntää, että hän oli visioinut vielä 50-vuotiaana viheltävänsä. Tästä huolimatta, FIBA-uran päätyttyä, hän arvuutteli usein ääneen itselleen ja lähipiirilleen, kauankohan ura ylipäänsä vielä jatkuu, löytäisinkö uuden tavan lähestyä erotuomarointia, kun ”katto oli tullut vastaan”.
- Lopulta viime kauden aikana aloin tuntea, että se draivi, joka oli puskenut aiemmin eteenpäin, alkoi kadota. Asteittain sisäinen liekkini vain sammui. Kysyin usein itseltäni, mikä minua motivoisi jatkamaan. Jos vedän kauden tai kaksi tästä eteenpäin, nähdäänkö kentillä parempaa Ville Selkeetä? Kerta kerran jälkeen sanoin: ”Tuskin.” Monet huippu-urheilijat ovat haastatteluissa sanoneet, että jos urheilu jotain vaatii, niin sisältä lähtevää paloa. Joko sitä on tai sitten ei ole. Pystyn nykyisin yhtymään täysin heidän ajattelumaailmaansa, Selkee avaa.
564 Korisliiga-ottelua, 100 kansainvälistä peliä ja viisi kertaa valinta vuoden erotuomariksi kertovat omalta osaltaan kaiken tarvittavan hänen intohimostaan ja lahjakkuudestaan. Silti hän painottaa ympärillään olleiden mentorien ja kollegoiden roolia ja merkitystä uralleen, nostaen esiin muutaman erityisen:
- Pekka Niemi ja Mikko Toivonen vaikuttivat paljon siihen, miten urani alkuvaiheissa opin näkemään peliä kokonaisuutena sekä eritoten pelejä pelin sisällä. He myös ottivat nuoren pojan siipiensä suojaan: 15 vuotta sitten Korisliiga-erotuomareiden kirjo oli aika erilainen kuin nykyään. Erotuomariporukka oli pitkälti 60- ja 70-luvulla syntyneitä kokeneita erotuomareita ja sitten sinne tuli yksi 19-vuotias lapsenkasvoinen kaveri säätämään, Selkee naurahtaa.
Aina Euroliiga-erotuomariksi päätyneen Petri Mäntylän esimerkki oli uran myöhempinä vuosina Selkeelle tärkeä.
Peten esimerkin myötä aloin tekemään töitä haaveideni eteen. Se miten hän paneutui yksityiskohtaisesti pieniinkin detaljeihin, oli hienoa seurattavaa, ja jotain, mikä ohjasi ajatteluani uudelle tasolle.
Nykyisistä erotuomareista Jaakko Kaunisto ja Elias Anttonen ovat olleet Selkeelle vertaistukea vailla vertaa.
- Lopulta kuitenkin on yksi trio, jolle olen isoimman kiitoksen velkaa: Vaimoni sekä omat vanhempani. Tuon kolmikon tuki oli uralleni ihan kaikki kaikessa, niin monella eri tavalla, mutta eritoten niissä henkisissä aallonpohjissa.
Koripallo on muuttunut reilussa 15 vuodessa paljon. Tilastotkin kertovat, että kaukoheittojen merkitys on noussut, mutta samalla myös pelaajien fyysisyys ja urheilullisuus on kasvanut. Vahvistuksia on joukkueissa yksi enemmän kuin Selkeen aloittaessa Korisliiga-uransa.
Kun Selkee vihelsi ensimmäiset Korisliiga-pelit, oli harvinaista, jos pelipaikalla oli tv-kamerat paikalla. Ei ollut someja, joihin kuka tahansa pystyi nostamaan yksittäisen epäonnistumisen koko kansan tietoisuuteen. Säännöt kehittyivät ja muuttuivat moneen kertaan. Kaikki tämä osaltaan muutti myös erotuomarointia.
- Omalta ajaltani Korisliigasta päällimmäisinä on jäänyt mieleen ensimmäisten kausieni Pyrinnön ja Bisonsin väliset kohtaamiset ja niissä ollut lataus. Yksittäisistä pudotuspelisarjoista ehkä parhaiten kolme eri finaalisarjaa: Katajan ja Vilppaan välinen keväältä 2017, kevään 2018 Karhu-Vilpas sekä kevään 2023 Seagulls-Karhu. Nuo sarjat olivat jotenkin älyttömän hienoja niin pelillisesti kuin tunnelmaltaan.
- Maailmaltakin jäi mieleen toki monta ikimuistoista ottelua ja hetkeä. Pelillisesti hienojen matsien lisäksi Madridin esikaupunkialueella sijaitsevassa Fuenlabradassa koin BCL-ottelussa sellaisen 40 minuutin ryöpytyksen erotuomareita kohtaan, jossa vanhemmat rouvatkin suolsivat kaiken mahdollisen meitä kohtaan. Olin seurannut Narcosia samoihin aikoihin, joten tunnistin osittain kaiken kuran mitä sieltä tuli, Selkee naurahtaa jälkikäteen.
- Vastaavasti suomalaiskohtaamiset europeleissä esimerkiksi Alexander Madsenin, Edon Maxhunin tai Lassi Tuovin kanssa olivat piristäviä pieniä välähdyksiä jatkuvassa peliputkessa – vaikkei kansalaisuutta sitten itse pelissä ajatellutkaan.
- Tämä tuntuu oikealle ratkaisulle, ja olen löytänyt sisäisen rauhan tämän päätöksen kanssa - sen saman rauhan kuin kaksi vuotta sitten. Sillä erolla, että nyt pelit loppuvat tyystin, Selkee toteaa.
Vaikka pelikentät jäävät taakse, Selkee ei sulje ovea koripallolta kokonaan. Hän seuraa päivittäin sarjojen highlight-koosteita aamukahvilla ja tietää, että jossain muodossa laji vielä kutsuu takaisin.
En usko comebackeihin, mutta jossain roolissa tulevaisuudessa olisi varmasti hauska koriksen parissa toimia.
Puolalaislähtöinen erotuomari Karol Kowalski on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa huippukoripallossa ja eurokentillä. Hän tähtää määrätietoisesti koko ajan korkeammalle roolissa, jossa onnistumista mitataan huomaamattomuudella.
Suomen Koripalloliitto on ottanut erotuomaritoiminnassa uuden askeleen matkallamme tavoitetta saattaa suomalainen erotuomaritoiminta maailmanluokan tasolle. Uudessa tehtävässä aloittaa Ari Mikkola.
26 erotuomarivuoden jälkeen Miltos Ioannidis pistää pillin pussiin ja antaa hyvillä mielin tilaa nuoremmalle erotuomaripolvelle. Pitkän uran kulmakiviä ovat olleet koripallon kautta syntyneet ystävyyssuhteet, solidaarisuus ja positiivinen ajattelu.
Korisliigakausi huipentuu perjantaina alkaviin pudotuspeleihin, jotka ovat kauden kohokohta myös erotuomareille. Tänä vuonna pudotuspelikierrokset hoidetaan yhteensä 17 erotuomarin voimin.
Helsinki Seagullsin ja Salon Vilppaan perjantaisessa Korisliiga-ottelussa nähdään harvinaisuus, kun ottelun ovat tuomitsemassa isä ja poika. Yli lajirajoen kyseessä on harvinaisuus: ensimmäinen isä-poika-erotuomaripari oli Rauno ja Juha-Petri Nieminen kaudella 1984-85. Tapahtuma on harvinainen pääsarjatasolla myös kansainvälisesti.
Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.
Suomen Koripalloliiton uudeksi huippuerotuomarivalmentajaksi on valittu pitkän linjan Korisliiga-erotuomari Johannes Sarekoski, 47. Sarekoski aloittaa uudessa pestissään kesällä 2022.
Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.
Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.
Erotuomariyksikkö analysoi viikoittain Korisliigan ottelut ja julkaisee tasaisin väliajoin niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.