19.5.2023 10:40 Kun Jussi Laakso otti kesällä 2019 vetovastuun Helsinki Seagullsista, odotukset pääkaupungissa nousivat. Nelivuotinen projekti huipentui tänä keväänä seurahistorian ensimmäiseen Suomen mestaruuteen.
Jussi Laakson ja Seagullsin nelivuotinen rupeama päättyi riemun hetkiin. Kuva: Veera Suihko
Tiistaiseen Kisahallin iltaan tiivistyi paljon. Suomen mestaruuden ratkaissutta finaalia oli saapunut seuraamaan 1545-silmäparia, jotka olivat pakkautuneet entisen Messuhallin lehtereille tiiviisti. Ahdas tunnelma sekä Helsingin ilmaa rikastuttanut kevätsade pitivät huolen, että Kisahallissa kosteusprosentti oli tapissa.
Vaikka mestaruus oli Seagulssille katkolla kotikentällä, päävalmentaja Jussi Laakson sisällä oli läpi ottelun levollinen olo. Ajoittain Laakso antoi tunteen purkautua sivurajalla, kun hän tuuletti Antti Kanervon kovia kolmen pisteen heittoja tai Lassi Nikkarisen kylmäpäistä pelinjohtamista ja millintarkkoja koriin johtaneita syöttöjä.
- Vaikka perhosia oli vatsassa, oli luottavainen olo ja ennen kaikkea hyvä olla. Vesa (Vertio) oli tehnyt mielettömän työn tämän ottelun ja koko mestaruuden eteen, Laakso avaa ja jakaa kiitosta valmentajaparilleen.
Laakson ja Vertion nelivuotinen yhteistyö päättyi Suomen mestaruuteen. Ensi kaudella Vertio ottaa vetovastuun Seagullsissa.
- Oikeasti en olisi mitään ilman yhteistyötä Vesan kanssa. Hän on aivan huikea ihminen ja valmentaja. Koripallollisesti hän toimii todella korkealla tasolla. Hän on ollut minulle se taktinen velho, joka luo pelisuunnitelmia, suunnittelee yksittäisiä harjoitteita sekä harjoituksia. Ilman Vesan apua en olisi tässä tilanteessa. Sama kuin Kauhajoella en olisi ollut ilman Janne Koskimiehen apua, Laakso viittaa Karhu Basketin nykyiseen päävalmentajaan.
- Mielestäni olemme Vesan kanssa tasopainottaneet toisiamme todella hyvin. Koen, että mulla on niitä ominaisuuksia, joilla saan luotua kokonaisuudesta pelaajille ja staffille ympäristön, jossa he viihtyvät ja heidän on hyvä ja turvallinen olla, Laakso taustoittaa.
- Nyt päällimmäisenä mielessä on ylpeys ja onnellisuus tämän joukkueen ja näiden pelaajien puolesta, jotka ovat koko kauden tehneet töitä yhteisen tavoitteen eteen. Nyt saadaan nauttia tästä hetken aikaa. Nämä ovat upeita ihmisiä, jonka kanssa kiva tehdä hommia – ja olen ymmärtänyt, että pelaajilla on ollut meidän valmentajien kanssa mukavaa tehdä töitä, joten dynamiikka joukkueen sisällä on toiminut tällä kaudella.
Alkukausi Seagullsille oli vaikea, kun joukkue voitti kuudesta ensimmäisestä ottelustaan vain kaksi. Samaan aikaan syömähampaaksi pääkaupunkiin naarattu René Rougeau loukkaantui kauden toisessa ottelussa. Kovin satsauksin kauteen lähteneellä joukkueella olisi paniikkinappula mennä helposti pohjaan, mutta Laakso yhdessä staffin kanssa piti huolen, että niin ei käynyt.
- Vaikka alkukausi oli tuloksellisesti hankala, prosessi taustalla oli sellaisella mallilla, ettei mitään hätää ollut. Analysoimme valmennuksessa, että tulos varmasti seuraa peliesityksiämme.
Laakso myöntää, että viime kaudella joukkueen ympärillä oli liikaa häiriötekijöitä.
- Viime kaudella joukkueen sisällä oli paljon mielipiteitä ja ääniä. Tämän vuoden joukkueemme oli paljon seesteisempi, jota oli samalla myös vaivattomampi johtaa. Se myös näkyi esimerkiksi Lassi Nikkarisessa, joka pelasi huiman nousujohtoisen kauden ollen lopulta finaalisarjan yksi parhaista pelaajista ja kasvoi kauden aikana sarjan parhaimpien pelinjohtajien joukkoon, Laakso kiittelee takamiestään.
- Tämän kauden joukkueessa oli sopivasti huumoria, luonnetta ja myös ilkeyttä. Tärkeintä oli se, että kaikki käänsivät kaikki kivet yhteisen tavoitteen eteen.
Kun joukkue vetäytyi tiistai-iltana juhlimaan Suomen mestaruutta, Laakso sanoi joukkueelle kiitokset kuluneesta kaudesta ja upeasta saavutuksesta. Laakso päätti puheensa joukkueen edessä sanoihin Mission accomplished.
Ennen kauden alkua Laakso totesi, että joukkue rakennetaan niin, että se voittaa Karhu Basketin finaaleissa keväällä.
Nyt tehtävä on suoritettu, mutta mitä kaikkea se vaati?
- René Rougeaun. Meillä oli hänen kanssaan yhteinen missio, että näpäytetään vähän Kauhajoen suuntaan. Kunnioitan Karhu Basketia ja heidän kannattajiaan suuresti, mutta jotenkin heidän kaatamisensa finaalisarjassa tuntui entistä paremmalta, Laakso virnistää.
- Tiesin, kuinka arvokas pelaaja René on paitsi pelille niin koko joukkueelle. Hänen merkitystään mestaruudelle ei voi vähätellä. Samalla isoon päähän halusimme rullausuhkaa, joka pystyy pelaamaan renkaan yläpuolella. Zena Edosomwan kehittyi kauden aikana huimasti ja oli loistava vastapaino Timi Heinoselle, joka pystyi isona puolestaan poppaamaan ja heittämään.
Laakso myöntää, että soraääniä kuului pitkin kautta. Monet epäilivät, että kokoonpano ei riitä mestaruuteen asti.
- Olen pirun ylpeä näiden jätkiä puolesta, että he pystyivät näpäyttämään kaikille epäilijöille. Tässä joukkueessa oli monta upeaa kasvutarinaa kauden aikana – ja eniten toki lämmittää ensimmäiset mestaruudet voittaneiden Timin ja Antin puolesta.
Timo Heinonen ja Antti Kanervo pelasivat yhteenlaskettuna Korisliigassa 37 kautta ennen kuin tärppäsi mestaruuden puolesta.
- Oli upeaa olla mukana tässä tarinassa ja tämä vetää sanattomaksi. Pelin jälkeen juttelin heidän kanssaan ja heistä näkyi mestaruuden tuoma vapautuneisuus ja onnellisuus. He olisivat upeita pelaajia ilman mestaruuksiakin, mutta on mahtavaa, että he saivat palkinnoista suurimman, liikuttunut Laakso toteaa.
Mestaruuden ratkaissutta ottelua oli seuraama kasapäin entisiä helsinkiläisiä Suomen mestareita aina Anssi Rauramosta Kari-Pekka Klingaan. Siinä missä Rauramo ei meinannut pysyä paikallaan pelin jännityksessä, Klinga seurasi ottelun levollinen virne naamallaan.
Mestaruutta juhlittiin edellisen kerran Helsingissä keväällä 1998, kun Klingan edustama ToPo voitti kolmannen peräkkäisen mestaruutensa. Klinga oli puolestaan manttelinperijä Rauramolle, joka johdatti ToPon mestaruuksiin 1970- ja 80-luvuilla.
- Olemme Anssin kanssa syöneet monta aamupalaa kauden aikana Kisahallin kahviossa. Hänestä on tullut minulle tärkeä keskustelukumppani, kun olemme puhuneet paitsi koripallosta niin myös johtamisesta ja elämästä. Ne keskustelut ovat antaneet minulle todella paljon ja auttaneet kasvamaan valmentajana.
- Tuntui hienolta nähdä se liikuttuneisuus myös vanhoissa legendoissa. Uskon, että tämä mestaruus merkitsi lopulta helsinkiläiselle koripallolla enemmän mitä moni kuvittelikaan.
Samaan aikaan kun Karhu Basket pelasi ensimmäisen kauden upouudessa omassa IKH Areenassaan, kymmenen vuotta sitten perustettu Seagulls tahkosi vuonna 1935 valmistuneessa Kisahallissa, joka on historiassaan nähnyt muun muassa Gunnar Bärlundin tyrmäyksen kuin 1800-luvun puolivälin jälkeen syntyneen entisen presidentin P. E. Svinhufvudin 75-vuotissyntymäpäiväjuhlat.
- Helsinki on vireä koriskaupunki, mutta seurat ja sisäpalloilulajit ovat tällä hetkellä aika pahassa raossa infran suhteen. Ilolla kadehdin Kauhajoen suuntaan, jossa seuralla on oma areena - se mahdollistaa niin liiketoiminnallisesti kuin urheilullisesti paljon uutta. Helsingissä kaupungin pitäisi lähteä talkoisiin mukaan, että tulevaisuudessa seuroilla olisi mahdollisuus toimia nykyaikaisissa fasiliteeteissa läpi lajikirjon.
Helmikuun pakkasten aikaan Seagulls tiedotti, että Jussi Laakson päävalmentajakausi päättyy vuotta suunniteltua aikaisemmin. Laakson johdolla Seagulls voitti Suomen Cupin kolmesti ja ura päävalmentajana huipentui Suomen mestaruuteen.
Jatkossa Laakso kuuluu naisten maajoukkueen uusittuun valmennusjohtoon, mutta enempää tulevaisuudesta ei vielä ole tietoa. Laakson edelliset kahdeksan vuotta on kulunut päävalmentajana Korisliigassa, joista kolme on päättynyt Suomen mestaruuteen. Nyt on aika vetää hetkeksi happea ja miettiä tulevaisuutta.
- Olen kiitollinen näille ihmisille, jotka ovat minuun luottaneet ja antaneet mahdollisuuden. Vesa Ojala Kauhajoella ja Janne sekä Sinikka Kulvik Helsingissä.
- On muistutettava, että menestyminen ei ole yhden valmentajan tai niiden pelaajien juttu, jotka takovat illasta toiseen isoja pistelukemia. Tämä on kokonaisuus, jossa jokainen joukkueen jäsen on liikkuva palanen, joka vaikuttaa joukkuedynamiikkaan. Tätä kaikkea urheilupuolta tukee toimisto, joka antaa meille työkalut tehdä työmme mahdollisimman hyvin.
Kaikista suurimmat kiitokset menevät kuitenkin tärkeimpään paikkaan.
- Suurimmat kiitokset menevät kotijoukoille. He pitävät minut järjissäni ja pään pinnalla. On hienoa päästä antamaan kotona nyt takaisin perheelle, Laakso kiittää.
Neljäs ja viimeinen joukkue, joka lunasti lipun miesten Korisliigan välieriin, on Kataja Basket.
Miesten Korisliigan puolivälierissä ratkesi jälleen yksi sarja, kun Kauhajoki selätti Salon Vilppaan kolmannen kerran.
BC Nokia selvisi kevään toisena joukkueen puolivälieristä jatkoon. Kataja Basket otti edun haltuun omassa sarjassaan.
Miesten Korisliigassa yksi neljästä puolivälieräsarjasta saapui päätökseensä.
Miesten Korisliigassa jatkettiin puolivälieriä. Katajan Thomas Tumba juhli sekä tärkeää otteluvoittoa että uransa isointa pistesaldoa.
Miesten Korisliigassa kaksi puolivälieräsarjaa saavutti kiperän 2–0-tilanteen. Toista sarjoista johtaa kotietujoukkue, toista taas haastaja.
Korisliigan neljästä puolivälieräsarjasta viimeinen käynnistyi, ja avausvoiton otti kotietua nauttiva Nokia.
Miesten Korisliigassa pelattiin ensimmäiset puolivälieräottelut. Seagulls ja Korihait voittivat kotona, Kauhajoki yllätti vieraskentällä.
Korisliigan pudotuspelikevät käynnistyy puolivälierillä perjantaina. Nyt toisessa playoff-ennakossa esittäytyvät kotietua nauttivat Korihait ja Salon Vilpas sekä heidän vastustajansa Kataja Basket ja Kauhajoki.
Korisliigan pudotuspelikevät käynnistyy puolivälierillä perjantaina. Ensimmäisessä playoff-ennakossa esittelyssä kotietua nauttivat Helsinki Seagulls ja BC Nokia sekä alemmasta jatkosarjasta ponnistaneet vastustajat Kobrat ja Kouvot.