4.5.2022 12:17 Koripalloliiton laajassa lisenssiselvityksessä tutkittiin taustoja uuden lisenssiennätyksen takana. Junioripelaajien ennätysmäärä luo loistavat edellytykset pelaajamäärän kasvattamiselle tulevaisuudessa edellyttäen, että uudet harrastajat saadaan pidettyä kiinni hyvin lajin parissa.
Koripalloliitto teki uuden lisenssiennätyksensä keväällä 2022, kun se onnistui nousemaan koronakuopasta ja saamalla lisenssien piiriin yli 3500 uutta harrastajaa. Yli 19,5 prosentin kasvu lisenssimäärissä selittyy pitkälti junioripelaajien kasvavassa määrässä (lisenssitilanne 4.5.2022).
Valmistuneen selvityksen tavoitteena oli selvittää numeroita uuden lisenssiennätyksen takana. Selvityksen ja uuden ennusteen valmistelivat Markku Salmikivi ja Timo Mannonen, jotka ovat tehneet Koripalloliitolle useita tilastoihin pohjautuvia selvityksiä vajaan kolmenkymmenen vuoden ajan.
- Saimme todella paljon irti edellisestä, vuonna 2020 valmistuneesta selvityksestä. Kun puhdas numerodata ohjaa toimintaamme, mitään selvityksiä ei tarvitse etsiä, vaan tiedämme tasan tarkkaan missä harrastajamäärien suhteen mennään. Iso kiitos Markulle ja Timolle jälleen kerran tärkeästä työstä suomalaisen koripallon eteen, kiittelee Koripalloliiton Seura- ja kilpailutoiminnanjohtaja Susanna Strömberg.
Koripallo vastasi erinomaisesti koronan haasteeseen ja nosti pelaajamääränsä kauden notkahduksen jälkeen uuteen ennätykseen ja takaisin kasvu-uralle. Junioripelaajien määrässä tehtiin kaikkien aikojen ennätys kaikissa ikäluokissa välillä U11 – U18.
Erityisen positiivista on junioripelaajien aiempaa suurempi määrä. Tämä luo hyvät edellytykset pelaajamäärien kasvattamiselle myös jatkossa, mutta edellyttää, että tällä kaudella lajin aloittaneet saadaan pysymään hyvin lajin parissa.
Selvityksessä selviää, että lajin kannalta on rohkaisevaa, että lajin lopettava harrastaja ei lajin näkökulmasta ole menetetty tapaus, vaan palaamista lajiin tapahtuu. Suurin pelaajakato tapahtuu ensimmäisen kauden jälkeen, kun liki puolet lopettaa lajin harrastamisen.
Ennätyksestä huolimatta haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä riittää myös tulevaisuudessa: Miten saadaan Drop out -ilmiötä entistä pienemmäksi? Tai miten korona-aikana lajin lopettaneet aikuispelaajat houkuteltua takaisin lisenssikoriksen pariin?
Helsingin NMKY oli tällä kaudella selvästi Suomen suurin koripalloseura (1437 pelaajaa). Tapiolan Honka on toinen yli tuhannen lisenssipelaajan (1114) koripalloseura. Leppävaaran Pyrintö nosti itsensä maan kolmanneksi suurimmaksi (904 pelaajaa) koripalloseuraksi. Samat seurat olivat myös maan suurimpia junnukorisseuroja.
Eniten aikuispelaajia on Helsingin NMKY:lla, Tapiolan Hongalla ja Pakilan Visalla. Eniten koripallokoululaisia liikuttavat seurat ovat puolestaan HoNsU ja Leppävaaran Pyrintö.
Koripallosalit ovat etenkin pääkaupunkiseudulla täyttyneet tällä kaudella lajin aloittaneista pelaajista. Uusien pelaajien määrä oli selvästi edeltäviä kausia suurempi.
Eniten aloittaneita pelaajia houkuttelivat lajin suurseurat. Kymmenen eniten uusia pelaajia saanutta seuraa löytyvät kaikki 14 suurimman koripalloseuran joukosta. Tällä kaudella oli edellisen kauden koronapudotuksesta johtuen myös poikkeuksellisen paljon lajin pariin palanneita, melkein tuplasti enemmän kuin edeltävillä kausilla.
Huom! Selvitykset ovat tehty 23.4. lisenssitietojen pohjalta. Reaaliaikaiset lisenssitiedot löydät lisenssityökalusta.
Koripalloliitto on tuottanut oman lisenssitilastointisivuston palvelemaan jäsenseurojaan. Tilastosivuilta seurat pystyvät hyödyntämään kerättyä ja suodatettua lisenssidataa oman kehityksensä arviointiin ja tulevaisuuden suunnitelmien laatimiseen.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 22.4. lähikokouksena Scandic Espoossa. Liittohallituksen kolme erovuoroista jäsentä hyväksyttiin ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti seuraavalle kolmivuotiskaudelle, kun Marko Airamaa, Kaisa Forsström ja Tiina Sten jatkavat liittohallituksessa.
Suomalaisessa koripallossa on jälleen tehty uusi lisenssiennätys. Tällä kaudella lajissa on nähty harrastajia lajin ennätysmäärä, kun lisenssimäärässä ylitettiin aiempi, viime vuonna tehty lisenssiennätys.
Sykkiikö sydämesi koripallolle ja olet kesätöitä vailla? Etsimme joukkoomme ensi kesäksi reipasta ja oma-aloitteista vahvistusta varmistamaan hauskojen koristapahtuminen onnistunut läpivienti.
Webinaarissa käydään läpi kauden 2021–2022 loppuun saakka kerättyä lisenssidataa ja siitä johdettua analyysia. Uutena ominaisuutena lisenssityökaluun on saatu päivitetty kunta- ja postinumero selvitys, joka auttaa seuroja tunnistamaan omaan alueensa potentiaalin tarkemmin.
Koripalloliiton liittohallitus sai kaksi uutta jäsentä, kun seurojen kevätliittokokous valitsi Jaakko Hietalan ja Kari Mattilan hallituksen uusiksi jäseniksi. Timo Elo puolestaan jatkaa Koripalloliiton puheenjohtajana seuraavalle kolmivuotiskaudelle, kuten myös Elisa Hakanen hallituksen jäsenenä. Tenho Ulmanen palkittiin Heikki Tuomala -palkinnolla.
Koripalloliiton liittokokous käsitteli lauantaina liiton edellistä tilikautta. Koripalloliitto sai historiansa 13. kunniajäsenen, kun Pentti Hilke valittiin kunniajäseneksi mittavasta ja monimuotoisesta päivätyöstään koripallon parissa.
Suomalainen tyttö- ja naiskoripallo on kovassa nosteessa. Tyttöjen maajoukkueet kilpailevat parhaillaan korkeimmalla A-tasolla Euroopassa. Naisten maajoukkue on samaan aikaan alkanut ottaa harppauksia kohti kärkeä ja naiskorikselle on syntymässä uusi supertähti. Entistä valoisamman tulevaisuuden selkänojana toimii Susiladies-strategia.
Koripalloliitto on toteuttanut oman digitaalisen ottelupöytäkirjan, joka korvaa jatkossa paperiset pöytäkirjat. Nettiselaimessa toimiva eSCO on kaikkien Koripalloliiton jäsenseurojen käytössä veloituksetta. Kaikki sarjat siirtyvät digitaaliseen pöytäkirjaan ensi kauden aikana.
Koripalloliiton liittohallitus sai kaksi uutta jäsentä, kun seurojen kevätliittokokous valitsi Meri Löyttyniemen ja Siiri Sariaksen hallituksen uusiksi jäseniksi. Petri Peltoniemi valittiin kolmivuotiselle jatkokaudelle.