14.4.2004 Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä pitämässään kokouksessa päättänyt miesten ja naisten SM-sarjojen uusista ulkomaalaiskiintiöistä. Miesten SM-Koriksessa sallitaan pelikaudella 2004-05 kaksi ja naisten SM-sarjassa yksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolinen vahvistus. Samat säädökset koskevat myös Suomen Cup –kilpailuita.
Kuluneella kaudella 2003-04 miesten SM-sarjajoukkueiden kokoonpanoissa sai olla yksi Euroopan Unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolinen vahvistus, kun naisten SM-sarjassa kyseisiä vahvistuksia ei sallittu.
Miesten ja naisten I divisioonissa ulkomaalaiskiintiöt pysyvät ennallaan. Divisioonatasolla ei EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisia vahvistuksia sallita.
Nuorten mestaruussarjoissa sovelletaan yhden EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevan ulkomaalaisvahvistuksen sääntöä. Lisäksi nuorten SM-sarjoissa saavat pelata ne ulkomaalaiset, jotka kuuluvat Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan piiriin ja joille on myönnetty ns. KELA-kortti.
Koripalloliiton kilpailujärjestelmissä aikuisten sarjatasot II divisioonasta VI divisioonaan luokitellaan harrastekoripalloksi, jossa ulkomaalaisvahvistusten määrää ei ole millään lailla rajoitettu.
EU- ja ETA-maiden kansalaisten pelaamista ei ole rajoitettu missään suomalaisessa koripallosarjassa.
Kokouksessaan liittohallitus päätti myös, että miesten ja naisten karsinnat SM-sarjaan ja I divisioonaan suoritetaan I divisioonia koskevin ulkomaalaissäädöksin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että karsintoihin päätyvät miesten ja naisten SM-joukkueet eivät karsintasarjan otteluissaan saa peluuttaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia vahvistuksiaan. II divisioonasta sarjaporrasta ylemmäs pyrkivät joutuvat niinikään luopumaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista vahvistuksistaan.
Pelikaudella 2004-05 miesten SM-Koriksessa pelaa aiempien päätösten mukaisesti 13 joukkuetta. Joukkuemäärä supistetaan kauden päätteeksi 12 joukkueeseen. Peliformaatti on nousun ja putoamisen suhteen sama kuin kuluvallakin kaudella. SM-runkosarjassa viimeiseksi jäävä joukkue putoaa suoraan sarjaporrasta alemmas. I divisioonan voittaja palkitaan puolestaan suoralla nousulla. Karsintasarjassa pelaavat SM-Koriksen sijoille 11 ja 12 sijoittuneet joukkueet yhdessä I divisioonan kakkosen ja kolmosen kanssa. Vain karsintasarjan voittaja pelaa SM-Koriksessa kaudella 2005-06.
Kaudella 2005-06 miesten karsintaformaattiin tulee pieni muutos. I divisioonan voittaja nousee edelleen suoraan SM-Korikseen. SM-runkosarjassa viimeiseksi jäävä ei kuitenkaan putoa suoraan, vaan SM-sarjan 11. ja 12. pelaavat karsintasarjan I divisioonan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden kanssa. Karsintasarjan paras saa paikan SM-Koriksessa kaudelle 2006-07.
Naisten SM-sarja pelataan niinikään samalla peliformaatilla kaudella 2004-05 kuin kuluneellakin kaudella. Alemman jatkosarjan huonoin joukkue putoaa suoraan I divisioonaan. Alemman jatkosarjan toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet joukkueet (SM-sarjan 7., 8. ja 9.) sekä I divisioonan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet joukkueet pelaavat SM-noususarjan. SM-noususarjan kolme parasta joukkuetta pelaa SM-sarjassa kaudella 2005-06.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Koripalloliiton #Hi5 on valtakunnallinen hanke, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä. Jaa nyt seurasi onnistumiset ja kerro myös muille, miksi teillä on hyvä meno!
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Suomen Koripalloliiton tekemä päätös ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta on viime viikkojen aikana synnyttänyt laajasti julkista keskustelua. Osin keskustelua on käyty omien ennakkoluulojen vankeina kokonaisuutta näkemättä. Koripalloliitto haluaa omalta osaltaan vielä taustoittaa päätöksen syntyä ja näkemyksiään vaikutuksista antamalla seuraavan julkilausuman.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on hyväksynyt sääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan kauden 2017/18 alusta. Alla yhteenvetoa askelsäännön sekä epäurheilijamaisen virheen tuomitsemisen muutoksista.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikkoja pelikaudelle 2015-16. Maanantai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus sekä Koripalloliiton sarjalisenssiyksikkö myönsivät kymmenen sarjalisenssiä Korisliigaan, kahdeksan miesten Divisioona A:han, peräti 14 Divisioona B:hen ja yhdeksän sarjalisenssiä Naisten Korisliigaan sekä kymmenen naisten I divisioonaan. Samalla liittohallitus vahvisti pelikauden 2015-16 sarjaformaatit.