30.8.2022 13:39 Suomalaista koripalloa pidempään seuranneet muistavat kesän 1995 Ateenan EM-kisojen ja syksyn 2011 Liettuan EM-kisojen pitkän, arvokisattoman putken. Viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana Susijengi on kuitenkin kellottanut merkittävän arvokisaputken ja tarjonnut kotimaisen huippukoriksen ystäville ikimuistoisia hetkiä.
Helsingissä elettiin EM-kisahurmosta syksyllä 2017. Kuvat: Ville Vuorinen / Susijengi.
Kesän 2010 EM-karsinnoissa pahasti loukkaantumisten runteleman Susijengi voitti pelaamastaan kymmenestä ottelusta vain yhden ja jämähti karsintalohkonsa jumboksi. Kansainvälisen koripalloliitto FIBA:n Euroopan aluejaosto päätti kuitenkin historiallisesti kasvattaa EM-kisojen osallistujamäärää kahdeksalla joukkueella 24 joukkueeseen. Kesän 2011 EM-jatkokarsinnoissa Susijengi selvitti puhtaalla pelillä tiensä jatkoon Portugalin ja Unkarin puristuksista ja katkaisi siten kuudentoista vuoden arvokisattoman putkensa.
Liettuan EM-kisoihin lähdettäessä arvokisakokemusta oli pelaajistosta ainoastaan Hanno Möttölällä, joka debytoi Ateenan kesän 1995 EM-kisoissa 18-vuotiaana nuorukaisena. Tästä huolimatta Susijengi lähti kisoihin ryminällä ja oli lähellä kaataa suuren ennakkosusikin Kroatian jo avausottelussaan Sasu Salinin heittovireen turvin, kunnes Kroatia ratkaisi rutiinillaan ottelun lopun.
Kisojen toisessa ottelussa Kreikka oli selkeästi parempi, mutta kahden tappion jälkeen voittosaldo avasi rymisten 92-64-voitolla Bosnia & Hertsegovinasta Mikko Koiviston osuessa kerta toisensa jälkeen kolmoskaaren takaa. Neljännessä alkulohko-ottelussaan Makedonia onnistui nujertamaan Susijengin kalkkiviivoilla ja lohkon päätösottelu Montenegroa vastaan oli tervanjuontia, kunnes Säynätsalon tarkka-ampuja Petri Virtanen vei suomalaiset tavoittamattomiin kahdella kolmosellaan ja kahdella vapaaheitollaan.
Susijengi joutui jännittämään EM-jatkolohkopaikkaansa myöhäisiltaan asti ja käynnisti villit voitontanssit, kun Makedonia haki voiton viimeisessä ottelussaan. Jatkosarjan avausottelussa Venäjä pöllytti Susijengiä, mutta toisessa ottelussa suomalaisvoitot saivat jatkoa, kun Georgia kukistui 14 pisteen erolla. Susijengille tarjoutui Georgia-voiton myötä mahdollisuus edetä Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon Sloveniaa vastaan, mutta rutinoituneempi Slovenia kuittasi painimatsiksi yltyneen ottelun nimiinsä pistein 67–60.
Susijengille kirjattiin Liettuan EM-kisoista lopulta yhdeksäs sija ja kosolti nälkää jatkoon.
EM-kisakokemuksensa voimaannuttama Susijengi voitti kesän 2012 EM-karsinnoissa seitsemän pelaamastaan kahdeksasta ottelusta Teemu Rannikon poissaolosta huolimatta ja Petteri Koposen tehtyä lopullisen läpimurtonsa Euroopan huippupelaajien joukkoon.
Jos syksyllä 2011 tihkusateinen Liettua tarjosi Susijengille ensituntuman arvokisoihin, kaksi vuotta myöhemmin kuvankauniissa slovenialaisessa Koperin rantakaupungissa säät suosivat, joukkue uhkui itsevarmuutta ja suomalaisia koripallofaneja saapui paikan päälle kolmisen tuhatta kappaletta. Susifanit saivat tuuletella täysin rinnoin, kun avausottelussa hallitseva MM-hopeamitalisti Turkki jäi täysin lähtötelineisiin susipuolustuksen siimeksessä, kun taas toisessa ottelussa Ruotsi oli silkka vastaantulija itänaapurilleen.
Alkulohkon kolmannesta ottelusta pedattiin suurta koripallojuhlaa, kun läheisestä Triesten kaupungista saapui sankoin joukoin italialaisia seuraamaan Italian ja Susijengin välistä derbyä. Koperin Bonifika Arenan uudenkarheat korit kuitenkin hylkivät suomalaisheittoja ja Susijengi jäi 44 pisteeseen Italian käsittelyssä. Lohkon neljännessä ottelussa nähtiin puolestaan todellinen klassikko, kun raskaalla jalalla aloittanut Susijengi nousi takaisin peliin Shawn Huffin onnistumisten myötä ja Hanno Möttölä, Gerald Lee Junior ja Sasu Salin esittivät parastaan 86-83-jatkoaikavoitossa.
Alkulohkon päätösottelussa herraksi ja hidalgoksi nousi puolestaan heittopelinsä kanssa tuskaillut Petteri Koponen. ”Kenraali” piti Kreikan pelin moottoria Vassilis Spanoulista täysin pilkkanaan ulvottamalla suomalaisyleisöä 29 pisteellään. Susijengi eteni lopulta Koperista EM-jatkosarjaan Ljubljanaan lohkokakkosena neljällä voitolla viidestä ottelusta.
Ljubljanassa seinä nousi kuitenkin vatsaan, kun Kroatia päihitti Susijengin suurinumeroisesti avausottelussa ja suisti suomalaiset pakkovoiton eteen hallitsevaa Euroopan mestaria Espanjaa vastaan. Espanja ei antanut Susijengille yllätyksen mahdollisuutta, vaan haki 26 pisteen voiton.
MM-jatkosarjan päätöspelissä Susijengi kohtasi isäntäjoukkue Slovenian loppuunmyydyllä Stozice Arenalla. Herkeämättömän susipuolustuksen ja millintarkan kolmen pisteen heittopelin seurauksena Susijengi päätti kisansa 92–76-voittoon ja toiseen perättäiseen EM-kisojen yhdeksänteen sijaan. Sijoitus nousi arvoon arvaamattomaan jo seuraavina kuukausina.
Susijengin taustajoukot olivat saaneet vihiä ennen vuoden 2013 EM-kisojen viimeistä ottelua, että FIBA olisi jakamassa villejä kortteja Espanjan syksyn 2014 MM-kisoihin. EM-kisojen yhdeksäs sija oli paras mahdollinen pelillinen peruste villin kortin hakuun, jonka lisäksi Koperissa nähty kolmituhatpäinen suomalaisfanien lauma antoi osviittaa siitä, mihin Susijengi pystyisi. Ilo nousikin ylimmilleen, kun Susijengille myönnettiin sen historian ensimmäinen MM-kisapaikka.
Bilbaoon lensi lopulta viikon aikana noin 10 000 suomalaista, jotka näkyivät ja kuuluivat Baskimaan suurkaupungin katukuvassa. Kisojen avausottelussa ainoa ennakkosuosikki Yhdysvallat löylytti Susijengiä pistein 114–55, mutta tappiosta huolimatta 8 000 suomalaista huusi, lauloi ja ulvoi alkulämmittelystä siihen asti, kunnes pelaajat olivat poistuneet Bizkaia Arenalta. ”Tuo oli mahdollisesti paras yleisö, jonka edessä olen saanut pelata”, Golden State Warriorsin ja Yhdysvaltain maajoukkueen Klay Thompson ihmetteli ottelun jälkeen.
Kuparinen rikkoutui alkulohkon toisessa ottelussa, kun Susijengi haki Shawn Huffin ja Petteri Koposen heittopelillä voiton Ukrainasta. Kolmannessa ottelussa Koponen osui jälleen niin läheltä kuin kaukaa, mutta urheilullinen ja ulottuva Dominikaaninen Tasavalta teki Susijengistä ylivarovaisen ja nappasi voiton matkaansa.
Dramaattisin suomalaisottelu nähtiin neljännessä ottelussa Turkkia vastaan. Susijengin puolustus toimi täydellisesti ensimmäisellä puoliskolla ja takasi sinivalkoisille 14 pisteen johtoaseman, mutta edellisen syksyn EM-kisojen fiaskostaan toipunut Turkki kaivautui väkisin peliin mukaan ja pakotti sen jatkoajalle varsinaisen peliajan viime sekuntien kolmosellaan. Turkki kuittasi paikkansa Barcelonan MM-jatkopeleissä lopulta neljän pisteen erolla.
Susijengillä oli vielä oljenkortensa Bilbaon alkulohkon viimeisessä ottelussa Uutta-Seelantia vastaan. Uusi-Seelanti mylläsi tehokkaalla joukkuetekemisellään 18 pisteen johtoon, jonka Susijengi kuroi Teemu Rannikon ja Gerald Lee Juniorin pick and roll -pelaamisella vähitellen umpeen. Suuri bilbaolainen koripallojuhla päättyi loppukiristä huolimatta 65–67-tappioon, jonka jälkeenkin monituhatpäinen suomalaiskannattajien legioona tanssi ja lauloi Bizkaia Arenalla niin, että käytävät raikuivat.
Vuoden 2015 EM-kisoihin Susijengi ei joutunut karsimaan, koska jokaiselle MM-kisoissa esiintyneelle joukkueelle lohkesi suora EM-kisapaikka. Ranskan Montpellierin EM-alkulohkoon Susijengi lähti kuitenkin jo kevyesti uudistuneella joukkueella, sillä luontaisen siirtymän myötä Petri Virtanen oli lopettanut maajoukkuetasolla 2011, Antti Nikkilä 2013 ja Hanno Möttölä, Kimmo Muurinen ja Teemu Rannikko 2014. Uutta verta Susijengiin toivat jo Bilbaossa susikasteensa saanut 208-senttinen Erik Murphy sekä vastikään kansalaisuuden saanut bronxilaislähtöinen Jamar Wilson.
Kisojen ennakkokaavioissa Susijengille ei juurikaan annettu mahdollisuuksia, mutta jo avausottelussa Ranska oli helisemässä, kun Sasu Salin vei Petteri Koposen nappisyötöstä ottelun jatkoajalle hallitsevaa Euroopan mestaria vastaan. Ranska kuittasi lopulta jatkoajalla kymmenen pisteen voiton. Lohkon toisessa ottelussa Israel ei puolestaan jättänyt mitään sanansijaa Susijengille vaan juoksi selkeän voiton.
Koperin EM-kisojen tavoin ottelu Venäjää vastaan oli vaikea ja tahmea. Varsinaisen peliajan loppuhetkillä Susijengi pelasi pallon kerta toisensa jälkeen Petteri Koposelle, joka kolmen perättäisen ohiheiton jälkeen upotti sen tärkeimmän vain muutama sekunti ennen loppua. Suomalaisvoiton varmisti lopulta Matti Nuutinen, joka lukitsi kolmen pisteen heittoon laukanneen Vitali Fridzonin nippusidepuolustuksellaan.
Venäjä-voiton rohkaisema Susijengi pyöritteli seuraavassa ottelussaan Bosnia & Hertsegovinaa mielin määrin, mutta joutui lohkonsa päätöspelissä myöntämään ”Puolan vasara” Marcin Gortatin johtaman Puolan paremmakseen. Montpellieristä matka vei Lilleen, jossa Susijengiä vastaan asettui neljännesvälierässä ehdoton ennakkosuosikki Serbia.
Ottelu Serbiaa vastaan osoitti, että parhaana päivänä Susijengi voi voittaa minkä tahansa joukkueen Euroopassa. Vaikka Serbialla oli komentaa kentälle Milos Teodosic ja Miroslav Raduljica, pääosaan nousi ilmiliekkeihin syttynyt Sasu Salin, jonka huippuvireen myötä Susijengi kamppaili Serbiaa vastaan puolivälieräpaikasta kori korista. Suuryllätys kuitenkin kuivui kasaan, kun Petteri Koponen loukkaantui päätösneljänneksen alussa ja Serbia petasi 12-0-kiskaisullaan paikkansa EM-puolivälierissä.
2010-luvun alun arvokisaputken ja Bilbaon susihurmoksen jälkeen Suomen Koripalloliitto rohkaistui hakemaan ensimmäisiä EM-kisoja viiteenkymmeneen vuoteen. Ilo olikin ylimmillään, kun FIBA Eurooppa myönsi Helsingille EM-alkulohkon syksyn 2017 kisoihin.
Kotikisoihin valmistautuminen sisälsi jännitysmomenttinsa, kun joukkueen pitkäaikainen ykköstykki Petteri Koponen kärsi mystisestä olkapäävammasta, jonka paranemisennuste oli synkkä. Vaikka Jamar Wilson oli jo näyttänyt kyntensä susipaidassa, saivat päävalmentaja Henrik Dettmann, valmennusjohto ja joukkuetoverit ylipuhuttua Teemu Rannikon mukaan kolme vuotta kestäneeltä susisapatiltaan.
Kisat alkoivat ikimuistoisissa merkeissä. Arizonan yliopistossa huippukauden pelannut, Chicago Bullsin ensimmäisellä kierroksella varaama HoNsUn kasvatti Lauri Markkanen donkkaili omista korkeuksistaan ja Jamar Wilson säkitti yksilöratkaisuillaan ratkaisevat korit, kun hallitseva EM-pronssimitalisti Ranska kaatui jatkoajalla täpötäyden Hartwall Arenan todistaessa. Toisessa osaottelussa Susijengi nousi Goran Dragicin alkuhurmoksesta toivuttuaan heiton päähän voitosta sittemmin Euroopan mestaruuden voittanutta Sloveniaa vastaan.
Perinteisessä vaikeassa kolmannessa ottelussa Susijengi menetti suurinumeroisen johtonsa repivää ja raastavaa Puolaa vastaan, mutta kaivautui sensaatiomaisesti varsinaisen peliajan viimeisen minuutin ja 30 sekunnin aikana yhdeksän pisteen takaa jatkoajalle ja voittoon Lauri Markkasen näyttäessä parastaan. Neljäntenä kisailtana Susijengi kirjautti puolestaan kaikkien aikojen yleisöennätyksensä, kun Markkanen ja kuntoon toipunut Petteri Koponen pelasivat hurmoksessa Kreikan kaatuessa selvin lukemin.
Susijengi päätti Helsingin EM-kisaviikon kaatamalla Islannin täpärästi neljällä pisteellä Lauri Markkasen, Petteri Koposen ja Sasu Salinin päätösjakson onnistumisilla. Neljännesvälierässä Istanbulissa Susijengi sai vastaansa vanhan arkkivihollisensa Italian, jonka heittäjät Marco Belinelli ja Luigi Datome saivat kätensä kuumaksi heti ensimmäisistä minuuteista alkaen. Italia katkaisi Susijengin EM-kisataipaleen lopulta 70–57-voitolla.
Susijengi pelaa Prahan ja Berliinin EM-kisoissa 1.-18. syyskuuta 2022. Susijengi kohtaa EM-alkulohkossaan Israelin (2.9.)., Puolan (3.9.), Serbian (5.9.), Tshekin (6.9.) ja Hollannin (8.9.).
Koripallon EM-kisat järjestettiin pitkäksi venyneen tauon jälkeen jälleen viime kesänä eikä Susijengi aikaillut lyödessään leimaansa kansainväliselle arvokisatasolle. EuroBasket 2022-turnauksen kohokohdat olivat Prahan alkulohkon Puola- ja Tshekki-voitot, Berliinin neljännesvälierävoitto Kroatiasta sekä Espanja-puolivälieräottelu.
Susijengin EM-puolivälierissä kukistanut Espanja seppelöitiin Euroopan mestarina myöhään sunnuntai-iltana, kun joukkue päihitti EM-finaalissa Ranskan 88–76 (47–37). Pronssiottelussa Saksa nujersi Puolan, joka jäi puolestaan alkulohkossa Susijengin jalkoihin. Susijengi sijoittui EM-kisoissa lopulta seitsemänneksi, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein suomalaissijoitus.
Suomen, Kyproksen ja Latvian kumppani vuoden 2025 koripallon EM-kisojen neljäntenä isäntämaana on valittu. FIBA Euroopan hallitus vahvisti lauantaina, että kisojen neljännen alkulohkon isäntämaaksi on nimetty Puola, jonka maajoukkue pelaa paraikaa EM-mitalipeleissä ensimmäistä kertaa 51 vuoteen.
Lauri Markkasen paluu maajoukkuepaitaan, Shawn Huffin ja Petteri Koposen viimeinen susikesä, Miro Littlen debyytti. Lassi Tuovin paikka uutena päävalmentajana. Neljä perättäistä MM-karsintavoittoa, ikimuistoinen EM-alkulohko Prahassa ja riemukas neljännesvälierävoitto Berliinissä. Elä ikimuistoinen susikesä 2022 kuvin, tekstein ja videopätkin uudelleen!
Vuoden 2022 EM-kisat huipentuvat tulevana viikonloppuna, kun Saksa, Ranska, Espanja ja yllätysjoukkue Puola jakavat himoitut EM-mitalit keskenään. Suomi-koriksen historiaa puolivälieräpaikallaan tehnyt Susijengi sai tuoreen päävalmentajansa Lassi Tuovin mukaan merkittävää pääomaa pitkästä, yhtenäisestä ja monivaiheisesta maajoukkuekesästä.
Susijengin paikka miesten koripallohistorian ensimmäisissä EM-mitalipeleissä oli omissa käsissä. Susijengi vei tiistain puolivälierän avauspuoliskolla Espanjaa mielin määrin, mutta joutui toisella puoliskolla myöntämään Hernangomezin veljesten johtaman ja puolustuksensa intensiteettiä parantaneen Espanjan paremmakseen 100–90 (43–52).
Susijengi ja Espanja ovat historian saatossa kohdanneet miesten maaotteluissa 17 kertaa, joista kaksi ottelua on päättynyt suomalaisvoittoon – viimeksi Helsingin EM-kotikisoissa 1967. Nykyjengiläisillä on jäänyt ennen kaikkea mieleen EM-jatkosarjakohtaaminen Ljubljanassa 2013 sekä 20-vuotiaiden miesten vuoden 2016 EM-kisojen jatkoaikavoitto Helsingissä.
Kolme vuotta sitten pelatuissa Kiinan MM-kisoissa maailmanmestaruutta juhlinut Espanja saapuu tiistain puolivälierässä Susijengiä vastaan miehistöllä, joka on nuorentunut ja uudistunut sitten edellisten arvokisojen, mutta pelaa espanjalaisen koripallokoulukunnan hyveiden mukaan: älykkäästi, tehokkaasti ja joukkueella.
Uransa ensimmäisiä EM-kisoja pelaava Tampereen Pyrinnön kasvatti Miro Little, 18, nousi neljännesvälierävoitossa Kroatiaa vastaan esille juuri silloin, kun häntä tarvittiin eniten. Little hyökkäsi rohkeasti korille, puolusti Kroatian pelinrakentajia antaumuksella ja tyylitteli turnauksen parhaan ottelunsa tilanteessa, jossa tehtiin suomalaista koripallohistoriaa.
Jos Kroatia todellakin taktikoi Susijengin EM-neljännesvälierävastustajakseen, olisi sen kannattanut miettiä kahdesti. Lauri Markkanen rynni tauluun 43 pistettä, Sasu Salin ja Edon Maxhuni löysivät heittoranteensa ja roolipelaajat Henri Kantosesta Miro Littleen näyttivät parastaan, kun Susijengi eteni historiallisesti Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon!